maanantai 16. helmikuuta 2015

Toivo


Kun näkee metsässä sydämellisiä pälvilettuja, 
herää toivo keväästä
Säteet auringon sulattaa muutakin kuin vain metsän lumimassoja
Syksyn pimeys jäädytti sydämet ja kevätaurinko alkaa pikkuhiljaa sulattamaan ne
 ♡

Lähettänyt klo
Tunnisteet: ,

2 kommenttia:

  1. sylvi17. helmikuuta 2015 klo 3.12

    Kuvissasi ihana toivo keväästä ja uudesta elämästä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Irkkunen17. helmikuuta 2015 klo 4.57

      Kiitos Sylvi! Kevät jotenkin on aina uuden alku..♡

      Poista

Tilaa: Lähetä kommentteja (Atom)