Vanne!

Minä kuljin ympäri maailmaa

katsoin silmin sinisin 

minä kauneutta huomasin 

ja monta aarretta löysinkin
mutta aarre suurin aitoa
on kultaa mun sydämen vanteessa
sen antoi Isä Taivaan maan
ja se on varmasti ainoa laatuaan 

Minä kuljin, kuljin ja huomasin 

pyörä matkaani taittaa joutuisammin 

kaksi vannetta keskellä pinnat nuo

runko pyöreät vanteet pyöräksi luo

Tule 

miekkasi vanteeksi tao 

laudat kauniisti yhteen lado

minut kukita kauniiksi kesällä

minä kaunistun vuosien vieriessä 

-Irkkunen 

Vanne

Runotorstai 375

Vanne

Tule, kokoa minut jälleen ehyeksi

Liitä yhteen jokainen jänteeni

Luu luuta vasten, lihakset lihaksia

Sillä minä olen särkynyt astia hauras

Olen kipuni keskellä apua vailla 

Erämaan soutaja ilman vettä

-Irkkunen

(runolle taustaa: 

Edellinen ilta ja yö 

kärsitty kovasta issiaskivusta)