perjantai 28. elokuuta 2015

Vanne!


Minä kuljin ympäri maailmaa
katsoin silmin sinisin 
minä kauneutta huomasin 
ja monta aarretta löysinkin
mutta aarre suurin aitoa
on kultaa mun sydämen vanteessa
sen antoi Isä Taivaan maan
ja se on varmasti ainoa laatuaan 


Minä kuljin, kuljin ja huomasin 
pyörä matkaani taittaa joutuisammin 
kaksi vannetta keskellä pinnat nuo
runko pyöreät vanteet pyöräksi luo

Tule 
miekkasi vanteeksi tao 
laudat kauniisti yhteen lado
minut kukita kauniiksi kesällä
minä kaunistun vuosien vieriessä 
-Irkkunen 



10 kommenttia:

  1. Kuvat on tosi upeita ja varsinkin alimmainen. Minä niin rakastan tynnyreitä! Ikä tuo todellakin kauneutta lisää : )

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kovasti Mayo! <3 totta, tynnyrit varsinkin vanhetessaan ovat upean kauniita! ( poistin toisen kommenttisi kun oli kaks kertaa sama)

      Poista
  2. Blogin hallinnoija on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  3. 'on kultaa mun sydämen vanteessa'
    tämä säe on niin kauniisti kirjoitettu!

    VastaaPoista
  4. Sun tynnyri taitaa olla mun tynnyrin isoveli.
    Ihanat pyörät, missä kuvasit ? Ja sanat lauseiksi kirjoitit ihanina säkeinä. Kaunis kokonaisuus ja nuo hauskat pyörät !!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kovasti unelmikko <3 pyörät on tuolta Norjan matkalta, oiskohan Bergen nimisessä kylässä, liikenneympyröissä ja rannalla oli koristeena pyöriä =)

      Poista
  5. Oi, miten ihania pyöriä vanteineen. Itse en edes ajatellut tynnyrin vannetta :)

    VastaaPoista