Sunnuntain lenkki...

Pieni polku piiloon vie ja
tuolta polulta näkyy kaupunkiin..

Alaspäin mentiin näitä rappusia

Vinksin vonksin olivat monet askelmat, 

varovaisesti piti mennä 

ettei kuperkeikkaa lennä =)

Ja nämäkin pikkuraput kuljettiin alaspäin. Matka jatkui Varkkaripuistosta Samppiksen puistoon

Tää upee puu ja monta suurempaakin kasvaa Vartiovuoren puistossa

Ja tää kallio sammaleisilla viivoilla nurmikon keskellä ihastutti mua =)

Mitäs sanot tästä tien päällysteestä? Nätti..eikös vaan?! Nätimpi kuin tylsät asvaltoidut tiet...

Ja upean ulko-ovenkin löysin, tosi nätti..tehtäisiimpä tälläsiä taloja vieläkin.. ♡

Nämä raput vievät Samppalinnan puistoon...

Ja nämä molemmat raput ovat sieltä pois =)

Tälläsen upean aidan löysin Läntiseltä Rantakadulta...sydämiä =)

Ja vielä maastakin löysin sydämiä =)

Tie - runotorstain runo 337

Matkalla...
Entinen siinä ihan oven takana,
tulevaisuus edessäni
Etsin, kolkutin - turhaanko?
Viimein ovi avattiin 
ja siinä se oli - uusi tie
Tulevaisuuteen..ko?
Kuin värisevä varjo 
eilinen häälyi takanani,
kohotin katseeni ylös
aurinkoa kohti
Se poisti varjot tieltäni, 
valaisi polkuni, taas näin selvästi
Uusi tie - sekoitus vanhaa tuttua
sekä uutta, tuntematonta
Arkaillen astuin sille tielle, sydämessäni kuitenkin syvä rauha
Tulevaisuus - se hymyilee männynhavujen keskellä
Kurkistelee kantojen takana
Astelee metsäpoluilla kanssani - tänäänkin
Irja Suhonen

Tie tämäkin..

TIE..
tämäkin

Pikkuruinen
METSÄPOLKU
suurille jaloille

Ötököille
VALTATIE

..ja silloin sydämeni heräsi!

Löysin sinut aavikon paahteen keskeltä
Olit kuin raikas vesi nääntyvälle
Kuivuuden keskellä kukoisti kauneus
Kerroit minulle uuden aamun koitosta
Uupunein silmin sitä katsoin 
ja silloin sydämeni heräsi
Irja Suhonen

Elämän pursi!

Särkevin sydämin hyvästelin sinut
Oli aika nostaa purjeesi
ja antaa tuulten viedä aavalle
Kuka suojaisi sinut myrskytuulilta?
Kuka neuvoisi karikoiden ohi?
Kuka ohjaisi tyveneen satamaan?
Ja mistä löytäisit sen onnenmaan,
joista laulut kertovat, tunteita tulvillaan?

Pakkasin reppuusi elämän eväät
Ison kasan rakkautta, suudelmia sylillisen

Hellyyttä harmittavan vähän
Aimo annoksen itsepäisyyttä
Itsenäisyyttä saman verran
Herkkyyttä huimasti
Yritteliäisyyttä yhden kerran enemmän
Itsetuntoa..laitinkohan sitä mukaan lainkaan?
Luottamusta ja uskoa lujasti siihen että elämä kantaa
Ja monta pikkuista eväspussia,
joita ehkä ei kannata avata,
sillä ne ovat nimeltään erehdyksiä
Ja iskän sanoin: sata metriä etumatkaa

Täällä kotisatamassa odotan sinua ovi avoinna
Olet aina tervetullut tuulelta suojaan
Eväät jos repustasi loppuvat,
täällä odottaa sydämenmuotoiset
lämpimäiset
suolaista ja makeaa
Tankkauspiste sydämessäni,

kuorrutettu rakkaudesta sinuun
Irja Suhonen

Aamulenkiltä! ♡

Aamupäivän lenkki metsässä!

Suloinen pikkuinen kärpässieni poikanen...

Leppiskin nautti päivän lämmöstä ♡

Sydämellinen metsäpolu =)

Löysinpä upean kitarankin =)

Tuikku pimeässä! ♡

Ilta piiloon jo peitti päivän

Valot kynttilöiden vain jäljelle jäivät
Syksyn tuoksu ja illan viileys
Hiljaisuus ja pihan pimeys
Valo kynttilän pimeässä
Joku kotona odottamassa
Tule ilta, tule yö, olkoon siunattu kättesi työ
Tulee ilta, tulee yö
Taivaalla tuike tähtivyön
Nuku, nuku, rauhaisaan
Levätä saat aamuun saapuvaan 
Irja Suhonen

Syksy väritti metsän ♡

Syksy väreillään väritti puut
Leikitteli lehdillä, väreillä iloisilla maalasi maiseman
Antoi aurinkonsa loistaa metsän puissa
Oi kuinka kaunis onkaan metsä nyt, syksy sanoi
Sen tuoksu huumaa aistini, sen värit ilostuttavat sydämeni
Sitten se tyytyväisenä lepäsi ja nautti kaikesta syksyn kauneudesta! ♡
(Irkkunen)

Metsä!

Upeat lasimaljaset tienvarren kukkaistuksissa 
Siron kauniit maljat ovat jotain sieniä
Nättejä =)

Eilisellä lenkillä huomioni kiinnittyi kielon myrkyllisiin, upean punaisiin marjoihin 

Elokuussa nämä olivat vihreinä, pitsilakki päässään, nyt niin kauniin punaisina, kannassaan aikuisuuden lakki

Mehevän punaiset puolukat houkuttivat metsässä..tässä jättikoossa =)

Punaiset suloiset kärpäs sienet näyttävät näteiltä mutta myrkkyllisiä ovat kuten kielon marjatkin

Pyöreä ja pehmeä ♡ runotorstai 2

Pyöreä ja pehmeä, 

pikkuinen ja rakastava

Se kiertyy välillä kerälle, 

häntä ulos ympyrästä jää

Silmät piiloon häntään peitän, 
sitten unta palloon heitän =)
Irja Suhonen

Sen loiste sydäntä lämmittää! ♡

Se hehkuu lämpöä kylmässä 

ja valoa loistaa pimeässä

Sen sytytän syksyllä, talvella

pysyy paikallaan aina, myös kesällä

On muotona muhkea pyöreys 

tässä esittelen sulle sen nyt

Kuten näet se on pyöreä ympäriltä

Valmistusaine on ehkä terästä

Mut sen valo on aina pehmeää

Ja sen loiste myös sydäntä lämmittää

Irja Suhonen

Pellon leipä!

Pellon viljasta jyvät saadaan

Viljan tähkät kun nuokkuu kohti maata

Pelto leivän meille tuottaa

Leipoja leiväksi viljan muokkaa 

Elonkorjuun aikaan on pellolla juhlat

Yksikään jyvistä ei mene hukkaan

Lintuparvi jäljelle jääneen käyttää

Jyvillä makosilla vatsansa täyttää

Viimein kun kurkien kutsuhuuto taivaalta kuuluu

Aika on levätä työstänsä pellon

Joutaa jo lepoon myös aurinkokello

Irja Suhonen

Iltarusko kalliolla! ♡

Käveltiin koiruksen kanssa iltalenkkiä ja ihasteltiin upeeta iltaruskoa taivaalla..

 Eikös oo upeet värit? =)

 Syksy väritti väreillään taivaan

Maalasi kauniiksi kaiken.. 

Näistä en kunnon kuvaa saanut vaikka konttailin kalliolla =) mutta eikös ookkin nättiä väriä? 

Vihreä sammal ja jotain "pillijäkälää??"

Rauhallista iltaa! ♡

Minä etsin sitä yhtä jyvää..

Minä etsin sitä yhtä jyvää,
keltaista kypsää ja hyvää
Katkenneittein korsien keskellä
on vain kuollutta kuivaa olkea
Viljapellon keltainen kuivuus huusi:
Minä kannoin hedelmän,
toinen sen korjasi talteen,
missä olit silloin sinä?
Kuljitko piennarta pellon ja ojan,
löysitkö sieltä sen tikkuisen pojan?
Kurkkasitko hyvin sinne heinien alle,
tiedä vaikka kätköön ois jäänyt pikkunalle.
Huilasitko keskellä peltoa kesällä?  
Siellä syvällä pikkuisten lintujen pesällä
Evästitkö rannalla,
siellä kuuman kuumalla sannalla?    

Korjuun aika kun koitti,
silloin korret leikattiin poikki
Jyvät kun kerättiin talteen,
jäitkö silloin sinne haravan varteen?
Huomasitko auringon kulkeneen kesän matkan?
Ihan kohta jo luulen se taitaa ottaa hatkat
Hallaneito, pakkaspoika jäljelle jäävät
Korret on aivan kohta syvässä jäässä
Lumi peittää pellon pienen,
missä sinä silloin lienet?       
Pitkä talvi pimeässä, kevään aikaa odottamassa
Siellä piilossa lumen ja korsien alla
Sieltä ei löydä pakkanen, ei halla
Sielläkö silloin odotat sinä?
Uuden kevään aikaa,
sitä vihreetä pellon laitaa
Kukkuvan käen sointia,
uutta viljan puintia?
Irja suhonen

Aamulenkki kalliolla! ♡

Aamun lenkkiä pikku murusen kanssa. 

Aamu aurinko kalliolla näytti upealta!