SIEMEN

Runotorstain aihe oli siemen..tässä mun runo!

Antoi Isä siemenen
Kylvin sen maahan iloiten
Möyhin maan ja kastelin
Siementä pientä hoivasin

Muuttui maa mullaksi
Sade sen kasteli kovaksi
Savista maata tiivistä
Löysin mun siemenen vierestä

Itkin ja kitkin rukouspolkua pitkin
Toivoin ja ootin aamusta iltaan
Kova ja karu on savinen maa
Ei kasvua siemenen tapahtunutkaan

Käännyin mä uudelleen taivaaseen päin
Kasvot mä Taivaisen Isän näin
Raskas on taival ihmisen,
itkien moni kulkee sen

Multa voi kuivua kastellenkin
Siemen voi kuolla sateellakin
Siksi oi Isä varjele taas
kun siementä uutta mä kylvää saan
-Irja Suhonen

SIEMEN

Runotorstain aihe oli siemen..tässä mun runonen! =)

Sata suloista siementä
Pientä ja pehmoista
Sata uutta alkua
Pikkuista ja kaunista

Sata salaista unelmaa

Sydämen syrjällä asustaa
Piilossa katseilta suojassa
Kätketty nurkkaan talvella

Aurinko herättää unelmat
Kevät herättää tunnelmat
Kynttilän valossa illalla
Öisellä kuutamosillalla

Syksyn sateisilla saloilla
Rakkaus sinetöidään valoilla
Suudelmin suljettu kirjekkin kai
Kyyneleet silmiin kaihokin sai

Mut nyt mä taas kynän tään nurkkaan nakkaan
Laarissa siemenet ei mene hukkaan
Mut ei kasva kortta, ei edes oljenkortta
Ei vihreetä heinää
Ei kaunista kukkaa
Siispä ne lämmöllä maahan peitän, nyt meen keittiöön ja kahvit keitän  
-Irja Suhonen