Näin mä kerran matkalla kummaa
Ja luulin et se oli vain outoa unta
Oli puvussaan keltaista sekä jotain tummaa
se lauloi jotain umma tsummaa
Kiukusta kihisi lentäessään,
ei tainnut työ sitä houkutella ensinkään
Oli määrä ampparin olla,
pomona roskatunkiolla
Mut amppari päättikin matkustaa
kaunista kaunokkia tapaamaan
Se lenteli innoissaan kedolla,
silmät kiiluen vastaan kaunokkia
' Oi kaunokki kaunoinen suothan mulle mettä
se olisi mulle kuin taivaallista vettä
sen voimalla jaksan mä matkustaa
läpi kuivimmankin erämaan'
Kaunokki kaunoinen antoi hälle mettä
ja siitäpä innostui amppari niin paljon että,
päättikin aina vaan asustaa lähellä suloista kaunokkia! ♡
Irja Suhonen