SIEMEN

Runotorstain aihe oli siemen..tässä mun runo!

Antoi Isä siemenen
Kylvin sen maahan iloiten
Möyhin maan ja kastelin
Siementä pientä hoivasin

Muuttui maa mullaksi
Sade sen kasteli kovaksi
Savista maata tiivistä
Löysin mun siemenen vierestä

Itkin ja kitkin rukouspolkua pitkin
Toivoin ja ootin aamusta iltaan
Kova ja karu on savinen maa
Ei kasvua siemenen tapahtunutkaan

Käännyin mä uudelleen taivaaseen päin
Kasvot mä Taivaisen Isän näin
Raskas on taival ihmisen,
itkien moni kulkee sen

Multa voi kuivua kastellenkin
Siemen voi kuolla sateellakin
Siksi oi Isä varjele taas
kun siementä uutta mä kylvää saan
-Irja Suhonen