Toivo istui puunoksalla ja odotteli kun kevät paistoi sydämellisiä pälvilettuja
se tiesi odottaa niitä,
olihan jo helmikuu ja silloin yleensä kevätneidillä oli tapana paistella makoisia lämpimäisiä metsässä
olihan jo helmikuu ja silloin yleensä kevätneidillä oli tapana paistella makoisia lämpimäisiä metsässä
tiedätkö..kun joskus kevättalvella kävelet metsässä, huomaat sulaneita kohtia lumessa
ne ovat niitä kevätneidin makoisia paistoksia,
pälvilettuja
ne ovat niitä kevätneidin makoisia paistoksia,
pälvilettuja
kevätneiti kun paistatteli päivää niin siinä sivussa ne letutkin paistuivat =)
- Irkkunen
- Irkkunen
Ihanasti lirjoitit toivosta.
VastaaPoistaEnsikerralla kun näen päviä metsäss niin tiedänpä kuka on ollut paistamassa lettuja.
Kiitos♥
Oi kiitos kovasti Sylvi ! =) ♡ kevätneiti se siellä metsässä paistelee pälvilettuja ;)
PoistaIhana runo! Samaa mieltä Sylvin kanssa... kun seuraavaksi näen metsässä pälviä, niin muistan runosi :)
VastaaPoistaKiitos kovasti Ame! ♡ ei meinannut millään tulla mitään runoi Toivosta mut tää kuva mielessä alkoi lapsettaa =)
PoistaIhanan mielikuvan herätti runosi! <3
VastaaPoistaKiitos kovasti RosaRugosa! ♡
PoistaValoisa iloinen runo.
VastaaPoistaHieno kuva kevätneidin paistoksesta.:-)
Tänään kevätneito jo hiukan paistatteli, niin oli kevättä jo ilmassa.
Kiitos kovasti Liplatus! ♡
Poista