Runotorstai 376
Tämän kertainen haaste on sumu
oli vain etäinen aavistus nousevasta auringosta
minä seisoin aamunsumun keskellä syvä rauha sydämessä
ja tiesin
sinun rakkautesi poistaa tieltään varjot,
sumun
joka kietoo peittoonsa kaiken
Olen turvassa!
- Irkkunen
rakkautesi suuri on
se tietäis valaisee
poistaa varjot pimeyden
ja vie mut valkeuteen"
- Irkkunen
Aivan ihania kuvia. Alimmaisen maisemaan voisin jäädä asumaan ikuisiksi ajoiksi. Todella lohdullinen sanoma runoissa. Tykkään sumusta ja vielä enemmän näistä.
VastaaPoistaOi kiitos kovasti mehtäsielu kauniista sanoistasi! <3 sumu on kyllä kaunista ja salaperäistä..
PoistaMinäkin pidin kovasti runoistasi. Rakkaus pitää ihmiset turvassa, ilman sitä maailmassa on vain pimeyttä.
VastaaPoistaOi kiitos Jenni! Rakkautta tää maailma tarvii enemmän kuin mitään muuta tänäpäivänä kun maailma muuttuu kovemmaksi ja kylmemmäksi. Taivaan Isän.kämmenellä on turvallista kaikissa maailman myrskyissä. Halit ja kivaa viikonloppua sulle runoilijaystäväni! <3
Poistatässä runossa haastesanoina voisivat sumun lisäksi olla varjot ja valkeus, sumu koetaan armoksi, joka muuttuu valkeudeksi ja toisaalta varjot katoavat omaan pimeyteensä, runossa oli hienot kontrastit, tosi lohdullinen ja kaunis lopetus; kiitos!
VastaaPoistaOi kiitos kovasti sinililja! Ihanasti pohdiskelit runoani, kiitos! <3
PoistaArmollista antautua ja luottaa varmaan turvaan. Hienot kuvat !
VastaaPoistaKiitos kovasti unelmikko! <3 niin on, se on paras turvapaikka yhä kylmenevässä maailmassa. Sieltä löytyy lohtu pienelle ihmiselle elämän myrskysäissä! <3
PoistaIhania sumukuvia! <3
VastaaPoistaKiitos kovasti Uraäidin Ruuhkavuodet! <3
PoistaSumu on salaperäinen ja kaunis...