maanantai 7. syyskuuta 2015

Kellastunut!

 runotorstain haaste, 
kellastunut =)


Olen kuin sokea huuhkaja yössä 
kellastunut lehti syksyn sateessa
minä värisen kylmyydestä
enkä minä lohdutusta huoli
Talvi,
peittele minut viitallasi 
vyötä minut voimallasi 
kunnes uusi kevät herättää ilollaan 
kevään keijut tanssimaan poluillani 
- Irkkunen 













10 kommenttia:

  1. Ihastuttava runo ja kuva. Sopi kyllä mainiosti haasteeseen. Kaunista syksyä Irkkulille toivottaa kaima:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi kiitos kovasti Mustis kaimani! Ihana kun tykkäsit runostani! <3 halit ja ilon pirteyttä syksyysi ystäväni! <3

      Poista
  2. Ankara talvi on hellä otteissaan., kaunista !

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Unelmikko niin on, säilyttää kukat, pensaat ja puut pehmeän peiton alla lämpösessä! <3

      Poista
  3. syksyn, talven ja kevään tunnelmat vangittu osuvasti; kesää ei ole mainittu ääneen, mutta mielestäni runossa voi myös aistia kevään jälkeen tulevan kesänkin, mutta kevään keijut ovat kyllä aina ylivertaiset, ai niin nythän on syksy, mutta aina se katse kohdistuu tulevaan kevääseen - runossa sanottu, että ilo - jolloin elämä herää uudestaan



    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos sinililja! <3 aina syksyssä on uuden kevään toivo, se odottaa siellä maatuneiden oksien ja lehtien alla, kevään keijut tanssimaan poluillaan! =) <3

      Poista
  4. Vastaukset
    1. Oi nöyrä kiitos valo ja varjo! <3 harjoittelen vasta, en niin osaa runoilla, ehkä joskus....

      Poista
  5. alvikin voi olla lämmin, hieno oivallus. Elämän kiertokulku tässä hienosti kuvattu. Oi, nyt ruesin kaipaamaan talvea!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos mehtäsielu! Niin on ..pehmeät nietokset kaiken yllä, kaunistaen syksyiset maatuvat lehdet...pirteä pakkaspoika joka laittaa kuuraa puiden oksille..tähtisäteitä lumihiutaleisiin...oi kyllä talvi on kaunis..paljon vaatteita päälle niin siitä taas selvitään ja reippaana ovesta ulos nauttimaan kaikesta luonnon ihanuudesta! ♡

      Poista