Odotin että syksy olisi riisunut tarpeettoman pois,
mutta sirpaleiden keskellä on vaikea kasvaa valmiiksi
Sato on kypsää, mainokset huutavat
ja minä, minä itken kadonnutta elämää
Jaloissa viiltävä tuska vuotavista haavoista,
sydämessä ainainen kipu muistuttamassa elämän keväästä ja silti jatkan eteenpäin
Raahaudun kuin tuomittu viimeiselle aterialle
Tässäkö se oli?
Irkkunen
mutta sirpaleiden keskellä on vaikea kasvaa valmiiksi
Sato on kypsää, mainokset huutavat
ja minä, minä itken kadonnutta elämää
Jaloissa viiltävä tuska vuotavista haavoista,
sydämessä ainainen kipu muistuttamassa elämän keväästä ja silti jatkan eteenpäin
Raahaudun kuin tuomittu viimeiselle aterialle
Tässäkö se oli?
Irkkunen
Voi, kun traaginen testi! Rivien välissä on paljon totisinta totta. Toivonpa, että runon minä vielä tuosta nousee.
VastaaPoistaKiitos Saara! =) .. koho kun nykäs syvään se käänsi katseen Pyhään ja kas sieltä ilon löysi se sitoi onnenköysin! ♡
PoistaEpätoivoinen ja elämänmakuinen
VastaaPoistaKiitos Arleena! ♡
PoistaVahvaa ja koskettavaa!
VastaaPoistaKiitos RosaRugosa! ♡
PoistaNyt aurinko paistaa, on ilo elämää maistaa.Kun tuntee kipua, tuntee elävänsä. Mukavaa viikonloppua Sinulle !
VastaaPoistaKiitos Unelmikko! ♡
PoistaNiin se on, elämä maistuu elämälle, suolasta ja makeaa, sadepilvet kera auringon saa päivän säteilemään! =) sulle myös Ruskan kanssa mukavii päivii luonnossa! ♡