Asikkalan puiset rattaat!

ASIKKALAN PUISET RATTAAT!

Asikkalan asikkalan puiset rattaat
Kuningasta kerran kuljetti
Poikki pellon, ojan ja tien
Kuningasta kuljetti rattaat nuo
Pellolla kurjet, ojassa vesi ja tiellä kulki kurjat kulkijat nuo

Huusipa pellolla kurjet tälle kuninkaalle, rattailla kulkevalle
" Hei kunkku tule tule katso ja kuunnellakkin saat,
kun kurjet nää syksyä tanssivat vaan"
Mut kunkkupa se kintaalla kurjille viittas,
vähänkö se kurkien tanssista piittas

Kulki ja kulki rattaat nuo,
asikkalan, asikkalan puiset rattaat,
kuningasta kuljetti rattaillaan
Tulipa vastaan oja pieni tuo, huuto siitä kuului
" Hei kunkku tule tule katso ja kuunnellakkin saat,
kun oja pieni virtoineen laulaa vaan.
Kuunnella saat ja jos jano sulla on
kumarru ja juo on vesi puhdas tuo
" Mut kunkkupa kintaalla viittas
ja vähänkö siitä piittas
ja niin lähti rattaat eteenpäin nuo

Kulki ja kulki rattaat nuo,
asikkalan, asikkalan puiset rattaat
Kunkkua kuljetti rattaissaan
Kulkipa tiellä maan kurjat nuo
Pysähtyivät rattaat ja kunkku siellä viittas
" Hei kurjat kulkijat kuunnelkaa,
ethän kintaalla viittaa jos sulle kutsun tuon.
Tule, tule rattaille,
asikkalan, asikkalan puisille rattaille,
joka kunkkua kuljettaa rattaillaan.
Jos jano sulla on,
saat kyydin ojan luo,
siellä on tehtävä ainoastaan
tuo...nöyrry, kiitä, kumarru ja juo "
Mut kurjat kulkijat siitäkö piittas,
ne kunkulle asikkalan kintaalla viittas
ja niin päättyi loru tuo

Jäivät pellolle asikkalan puiset rattaat
ja vähänkö siitä kunkku piittas
se kintaalla asikkalan sille viittas
8.11-2013

Irja Suhonen

Niin suuri on meri!

Niin syvä on meri ja aallot sen korkeat
Niin pieni on purteni ja heikot ovat voimani

Mut turvanani mulla, suuri Isä Taivainen 

meren ja maan valtias

Pelkäisinkö silloin mitään tai ketään?

Ei mun kallioni mua petä

Lujana ja viimeisenä Hän seisoo multien päällä
Silloinkin kun voimani pettää ja kalliot sortuu

siellä Hän on..
Hänen viittansa liepeet tuulessa hulmuavat

Hänen arpiset kätensä avoinna mua odottavat

Silloinkin kun epäilen ja kaikki ympärilläni sortuu

Siellä Hän seisoo

Hän Herrani...

Ja viimeisenä Hän seisoo multien päällä!!

Niin..niin syvä on meri ja aallot sen korkeat..

ja laaja on maailma ja suuret ovat meret sen

ja niin korkeat ovat aallot
-Irja Suhonen

Heitti syksy jo viimeiset värit kehiin!

Heitti syksy jo viimeiset värit kehiin
Upotti punaiset, oranssit, keltaiset lehtiin
Säästi vihreän, harmaan ja valkoisen talveksi

Harmaata lehtipuiden oksille
Vihreetä havupuiden havuille
Untapeitteeksi valkoisen hunnun
Kauniiksi kuorrutteeksi maalle ja kiville
Kalliot kaunisti valkoiseksi
Järvetkin jäädytti pakkasella

Kyllä nyt kelpaa hiihdellä, luistella
Laskea mäkeä kelkalla, pulkalla
Iloita, riemuita syksystä, talvesta
Vaihteesta vuoden, muillekkin iloa tuoden

Odotti kevättä kukkaketoineen

Ja riemuitsi talvesta riemuineen, lumineen!
-Irja Suhonen